Antiikin filosofin Aristoteleen sanoin:
”Rohkeus on hyveistä suurin, koska ilman sitä ei voi harjoittaa muita hyveitä.”
Luin mielenkiintoisen jutun sosiaalisesta rohkeudesta. Jutussa haastateltiin Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasta. Sosiaalinen rohkeus on osa Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimusta.
Hakasen mukaan sosiaalinen rohkeus on mm.
- usein tilannelähtöistä: tulee tunne, että on toimittava
- aina itsestään lähtöistä, ei velvoite
- aktiivista tekemistä
- riskin ottamista, vaikka se voi vaikuttaa omaan asemaan tai tulevaisuuteen
- kokeilua ja testaamista epäonnistumisen uhallakin
- epäkohtiin esiin tuomista ja niihin tarttumista
- hyvän työelämän ainesosa
Hakanen korostaa, ettei kukaan ole sosiaalisesti rohkea koko ajan, vaan silloin, kun sitä tarvitaan ja se vaikuttaa yhteiseen hyvään työyhteisössä.
Sosiaalinen rohkeus on moniulotteinen kokonaisuus
Sosiaalinen rohkeus ilmaisuna herätti mielessäni paljon ajatuksia. Termiin on ainakin itse helppo samaistua, olenhan niin usein eri yhteyksissä saanut kuulla mm. että
”Ota sinä tämä asia esiin, kun kukaan muu ei uskalla.”
”Kysy sinä, kun muut eivät kehtaa.”
”Johda sinä tätä keskustelua, kun sinä et pelkää puhua näistä asioista.”
Jo oma työ yritys- ja muutosvalmentajana ja -kehittäjänä takaa sen, että näitä tilanteita tulee eteen säännöllisesti eri yrityksissä ja eri yhteyksissä. Asioista on voitava puhua täsmäkielellä, jos aikoo saada muutosta aikaiseksi. Usein on myös helpompaa, että ns. ulkopuolinen tarttuu asioihin ja puhuu niistä, kuin esimerkiksi lähin esihenkilö tai työkaveri. Ulkopuolinen saa asian ja tilanteen nopeasti vietyä neutraalimmalle maaperälle, jolloin kaikilla on enemmän henkistä tilaa käsitellä asiaa. Tällöin myös ratkaisu löytyy helpommin – ja yleensä myös nopeammin. Vieläpä hyvässä yhteisymmärryksessä.
Yksi sosiaalisen rohkeuden perusta on muistaa, että
Näillä toimenpiteillä pääset näihin tuloksiin.
Kun haluat eri tulosta, on sinun tehtävä jotakin toisin.
Muutos vaatii johtajuutta ja myös esihenkilön on siten oltava sosiaalisesti rohkea. Oleellista on, että tartut mahdollisiin epäkohtiin tai häiriöihin heti, kun ne huomaat. Tällöin ne saadaan nopeasti ja ketterästi korjattua. Pahinta, mitä voit tehdä, on olla tietoinen epäkohdasta ja antaa tilanteen vain jatkua. Tällöin kärpänen muuttuu helposti härkäseksi. Tätä näen valitettavasti yllättävän paljon omassa työssäni.
Mikä sitten aktivoi sosiaalisen rohkeuden liikkeelle?
Sosiaalisen rohkeuden taustalla on mielestäni erilaisia vaikuttimia, jotka aktivoivat sen liikkeelle tarvittaessa. Pohjan sille luo luonnollisesti jokaisen oma persoona. Kaikille sellainen rohkeus ei ole ominaista, eikä kenenkään tarvitse sitä myöskään itsestään vain velvollisuudesta etsiä tai löytää. Lisäksi sosiaalinen rohkeus voi tilanteesta riippuen jakaantua myös kahtia: rakentavan kannustava ja eteenpäin vievä rohkeus saa seurakseen katkeroituneen ja kielteisen sosiaalisen rohkeuden.
Tässä muutama oma ajatus sosiaalisen rohkeuden vaikuttimista asiaa pohtiessani:
- Arvomaailmat ovat tasapainossa
Meillä jokaisella on oma arvomaailmamme, eli ne asiat, jotka ovat meille tärkeitä niin kotona, vapaa-ajalla kuin työssä. Kun meidän ja muiden – myös oman yrityksen – arvot ovat sopusoinnussa, syntyy hyvä yhteisymmärrys ja luottamuksen ilmapiiri. Turvallisuuden tunne. Tämä johtaa hyvään tekemisen meininkiin. Tehdään yhdessä, saadaan aikaseksi ja tekeminenkin on kivaa.
Kun arvot joutuvat vastakkain, se vaikuttaa nopeasti työilmapiiriin ja käytännön tekemiseen. Sosiaalinen rohkeus voi aktivoitua tällöin suomalaisittain ”Kolmen Koon” kautta: Kauna, Kateus ja Katkeruus. Jos yrityksen arvoissa on esimerkiksi määritelty joukkueen työhyvinvointi tärkeäksi asiaksi, eikä siihen liittyviä käytännön toimenpiteitä arjessa näy, alkaa se nopeasti nakertaa työn tekemisen tuottavuutta ja työmotivaatiota. Arvoristiriita onkin monen ongelmatilanteen juurisyy ja heti perään avoimen keskustelukulttuurin puuttuminen yrityksessä.
Vinkki:
- Varmista, että tiedät riittävällä tasolla, mikä joukkueellesi on tärkeää ja huolehdi sen toteutumisesta mahdollisuuksien mukaan
- Älä oleta, vaan kysy, kuuntele ja keskustele joukkueesi kanssa. Ymmärrys kasvaa nopeasti puolin ja toisin.
2. Yrityksen suunta ja tavoitteet ovat kaikille selkeät
Kun sinulla ja joukkueellasi on selkeä ja yhteisesti määritelty suunta sekä tavoite kirkkaana mielessä, tiedätte heti, mikä tekeminen yrityksessänne on oleellista ja mikä ei. Sosiaalinen rohkeus aktivoituu helpommin ja matalammalla kynnyksellä, kun joku joukkueesta huomaa, ettei tekeminen ole sovitun mukaista, etene suunnitelmien mukaisesti tai johda toivottuun lopputulokseen. Tällöin tilanne on helppoa korjata, tarkistaa suunta ja sopia käytännön toimenpiteitä jatkoon.
Tässä kohtaa korostuu johtaminen – ja erityisesti omalla esimerkillä johtaminen. Selkeän suunnan on ohjattava koko ajan päivittäistä tekemistä ja esihenkilö auttaa joukkuettaan pysymään yhteisesti valitulla polulla. Ja tietysti myös päinvastoin! Siksi johtamisen ja toiminnan ”lyhyt kaava” kannattaa ottaa käyttöön:
Sovi, mitä tehdään. Tee, mitä on sovittu.
Seuraa etenemistä. Puutu mahdollisiin epäkohtiin heti.
Tämä lyhyt kaava on yksinkertaisuudessaan niin vahva, että se toteutuessaan parantaa nopeasti työn tekemisen tuottavuutta megaloikan verran!
Vinkki:
- Ota mahdollisuuksien mukaan joukkueesi mukaan luomaan yrityksesi suuntaa ja tahtotilaa tulevaisuuteen ja/tai ”piirrä” siitä selkeä ja helposti ymmärrettävä kuva. Keskustele, pyydä joukkueesi ajatuksia ja ideoita tulevaisuudesta ja kokoa ne osaksi yhteistä polkuanne.
- Em. pohjalta ota johtamisen ja tekemisen lyhyt kaava aktiiviseen käyttöön. Tulet yllättymään tuloksista.
3. Ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti
Tasapuolisuus johtamisessa ja toiminnassa on tärkeää. Kun ihmiset kokevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi, parantaa se nopeasti työilmapiiriä. Kuinka usein olenkaan kuullut lauseen: ”Olipa hyvä työpaja, saatiin vihdoin keskustella asioista kunnolla ja jokaisen omasta näkökulmasta!”
Hyvin usein hiljaisemmat jäävät äänekkäiden varjoon. Se ei tarkoita, ettei hiljaisemmilla olisi ajatuksia, näkemyksiä tai ideoita. Heidän tapansa toimia vain on erilainen. Myös heille tulee tasapuolisuuden toteutumiseksi antaa suunvuoro ja mahdollisuus kertoa ajatuksiaan. Tai tarjota vaihtoehtoinen kanava tai keino saada viestinsä esiin. Mitä vähemmän ns. käytäväkeskusteluja ilmenee palavereiden jälkeen, sitä paremmin olette onnistuneet itse palaverissa.
Välittämiseen liittyy myös arvostaminen ja hyväksyminen: Arvostaa toista ihmistä sellaisena kuin hän on sekä hyväksyä, että hän kenties toimii eri tavalla kuin itse. Se luo turvallisuuden tunnetta. Silloin myös kynnys sosiaaliseen rohkeuteen on alhaisempi, ja varovaisempikin uskaltaa tuoda ajatuksiaan esiin.
Vinkki:
- Luo yhdessä joukkueesi kanssa käytännön periaatteet tasapuolisuuden toteutumiseksi esim. palaverikäytäntöjen, töiden ja tehtävien organisoinnin sekä uusien ideoiden esiintuomisen osalta.
- Pelkästään kuuntelemalla toisen ideat ja ajatukset loppuun asti, saa esim. palavereissa ihmeitä aikaan!
4. Kun sitoudut itse, sitoutat muut
Kun arvot, selkeä suunta, välittäminen ja tasapuolisuus ovat kunnossa, ihminen helposti myös vahvasti sitoutuu yrityksen toimintaan sekä tehtyihin päätöksiin. Sitoutuminen on siten hyvä seuraus edellä mainituista peruslähtökohdista. Sitoutuminen ei kuitenkaan saa olla musta-valkoisen tiukkapipoista ja joustamatonta. On ymmärrettävä, että samaan lopputulokseen voidaan päästä monella eri tavalla.
Sitoutumisen asteella on myös merkitystä. Tutkimuksissa on todettu, että kun esihenkilö itse sitoutuu 60% sovittuun, muut sitoutuvat 5-10%. Kun taas esihenkilö sitoutuu 100%, nousee muiden sitoutuminen 60%:iin. Haasteet esihenkilölle on siis kovat.
Jos henkilö ei ole sitoutunut, kannattaa asiasta keskustella hänen kanssaan. Alla olevassa taulukossa näet osaa – sitoutuu -akselilla vinkkejä, mihin voit esihenkilötyössäsi tarvittaessa tarttua.
Vinkki:
- Sitoudu itse ja sitoutat muut
- Toimi esimerkkinä, olet sitten esihenkilö tai muu avainhenkilö yrityksessäsi. Se huomataan ja se vaikuttaa nopeasti muidenkin toimintaan.
Lopuksi vielä yksi juttu
Sosiaalinen rohkeus on mielestäni työelämässä tärkeä ja tarpeellinen taito. Siihen yhdistyy vielä myös viides tärkeä osa-alue, jolla saat todellista vipuvoimaa:
5. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot ratkaisevat
Kaikki tiivistyy siihen, miten hyvin osaat olla sosiaalisesti rohkea. Miten mm.
- otat käytännössä asioita esiin,
- käyttäydyt vuorovaikutustilanteessa ja
- mitä sanoja käytät esittäessään asiasi.
Äänensävy, puhenopeus, sanavalinnat, muiden huomiointi tilanteessa, kuunteleminen ja kysyminen ovat kaikki niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Siksi sinun kannattaakin miettiä etukäteen,
- mitä haluat tässä asiassa saavuttaa
- mikä asiassa on oleellista ja
- millä tavalla pääset parhaiten toivomaasi lopputulokseen.
Näin käsiteltävällä asialla on paljon suuremmat mahdollisuudet tulla käsitellyksi avoimesti ja arvostavasti sekä ketään arvostelematta ja syyttelemättä. Lopputuloskin on usein sen mukainen.
Vinkki:
1) Lähde siis tavoitteestasi ja toivomastasi lopputuloksesta liikkeelle
2) Mieti kokonaisuus itsellesi selväksi: mikä asiassa on oleellista ja mikä ei
3) Hoida vasta sitten itse asia
Mietipä siis:
Miten sosiaalinen rohkeus näkyy yrityksessäsi ja omassa toiminnassasi tällä hetkellä? Mikä toimii hyvin ja mihin kannattaa vielä kiinnittää huomiota?
Kun haluat jatkaa pohdiskelua aiheesta tai vaikka tehdä yrityksessäsi sosiaalisen rohkeuden Happotestin™, ota meihin yhteyttä!
Erica Selin
p. 040 0592 918
etunimi.sukunimi@selinselin.fi