Kun haluat uutta potkua esimiestyöhösi!
Istu ja pala – nyt tulee tärkeää asiaa!
Monet yritykset kärvistelevät, kun työt eivät suju, tekeminen tökkii, asiat eivät etene tai ne roikkuvat edelleen avoimina. Syitä voi toki olla useitakin, yksi on kuitenkin oman kokemukseni mukaan ylitse muiden: yrityksissä puhutaan liikaa pörhökieltä! Kun pitäisi puhua ja sopia asioista täsmäkielellä.
”Ei polku tää vie mihinkään, nyt sen nään…”, lauloi Neon 2 aikanaan. Minkälainen on yrityksesi polku juuri nyt? Viekö se johonkin? Varmasti. Entä viekö se sinne, mihin oikeasti toivot ja mitä tavoittelet? Siinäpä onkin tärkeä kysymys! Oikean polun löytäminen yritystoiminnassa on tärkeää, varsinkin silloin, kun ympärillä kuohuaa ja myrskyää.
Tämän blogikirjoituksen luettuasi tiedät,
SelinSelin® Esimiesprofiilini™ on maksuton pika-analyysi esimiestyön tilasta. Olemme nyt koonneet yhteenvedon vuosien 2017-2019 aikana saamiemme vastauksien pohjalta sekä oman valmennus- ja kehittämistyömme havainnoista. Yhteenveto kertoo hyvin niin esimiestyön vahvuuksista kuin kehittämiskohteistakin.
Olemme jakaneet esimiestyön kolmeen osaan:
1) asioiden johtaminen,
2) ihmisten johtamien ja
3) oman itsensä johtaminen.
Kaikki kolme osa-aluetta ovat hyvässä tasapainossa silloin, kun asiat sujuvat ja hommat pyörivät.
Jatka lukemista ”Tutkittu juttu: suomalaisen esimiestyön taso on keskiverto”
Tuottavuus yhdistetään usein vain tuotantoon. Tosiasia on, että tuottavuutta voidaan mitata yrityksen kaikissa muissakin toiminnoissa. Joskus tuottavuuteen on kuitenkin vaikea päästä konkreettisesti käsiksi ja silloin kannattaakin ajatella asiaa käänteisesti, eli: mikä nakertaa työn tekemisen tuottavuutta? Me kutsumme näitä tekijöitä työn tekemisen tuottavuuden Nakertajiksi™, jotka kyllä valtaavat kaikki mahdolliset kolot, kun niille antaa siihen mahdollisuuden. Nakertaja™ muodostaa ja määrittelee käytännössä, kuinka suuri tuottavuusvaje yrityksessä kulloinkin on.
Jatka lukemista ”Kuro työn tekemisen tuottavuusvaje umpeen!”
Moni organisaatio ilmoittaa olevansa prosessiorganisaatio. Siksi Suomi onkin oikea ”prosessien luvattu maa”: Yritykset ovat kuvanneet toimintansa lineaarisina prosesseina, eli vaihe vaiheelta etenevänä toimintaketjuna, janana. Lineaarisen tarkastelun haasteena on, että se soveltuu todellisuudessa parhaiten vain tuotantoon tai projektien hallintaan. Kun siirrytään asiantuntija- tai palvelualoille, lineaariset prosessit muuttuvat nopeasti lyhyiksi ja parhaimmillaan vain toimintokuvauksiksi. Siksi monen palvelualan yrityksen voi olla käytännössä vaikeaa kuvata omaa toimintaansa.
Miten siis on, johdatko prosesseja vai systeemiä?
Jatka lukemista ”Johdatko prosesseja vai systeemiä?”
”Ei se, mitä sanotaan, vaan se, miten se kulloinkin sanotaan.”
Asiat voidaan esittää monella eri tavalla ja esitystavalla on usein suurempi vaikutus kuin asialla itsellään. Siksi kaikessa vuorovaikutuksessa pätee ajatus: ”Ei se, mitä sanotaan, vaan se, miten se kulloinkin sanotaan.” Haasteena on usein juuri se, miten asia kussakin tilanteessa kannattaa esittää ja hoitaa. Siksi kannattaa tiedostaa omaa kielenkäyttöään ja sanavalintojaan, jotta asioita saadaan eteenpäin toivotulla tavalla. Miten siis varmistaa, että kaikki asiat tulevat tehdyksi? Tässä vinkki: Vältä pörhökieltä ja puhu täsmäkieltä!
Jatka lukemista ”Vältä pörhökieltä ja puhu täsmäkieltä!”
Usein työn tuottavuutta voi olla vaikeaa mitata. Tällöin on vaikeaa päästä asioihin käsiksi konkreettisesti, eikä silloin voida myöskään kehittää toimintaa. Asiat jäävät ilmaan, kun ei oikein tiedä, mitä tehdä. Siksi kannattaa asiaa miettiä toisin päin: elikysyä, mikä vie meitä pois työn tekemisen tuottavuudesta? Näin päästään kiinni Nakertajiin™, jotka turhaan syövät työn tekemisen tuottavuutta.
Tuntuuko siis tutulta:
Jos vastasit yhteenkin kohtaan ”Kyllä”, olet törmännyt yrityksessäsi työn tuottavuuden Nakertajaan™. Juuri siihen, mikä pikkuhiljaa nakertaa ja syö palan kerrallaan mm. yrityksen tuloksentekokykyä, työn tekemisen tuottavuutta, työilmapiiriä, hyvää johtamista, myyntitulosta, asiakastyytyväisyyttä tai toiminnan sujuvuutta?
Jatka lukemista ”Nujerra työn tekemisen tuottavuuden Nakertajat!”
Jo yli kymmenen vuotta sitten käyttöön otetun asiakaspalvelukäsikirjan avulla Pesupalvelu Hans Langh vähensi reklamaatiot minimiin ja rakensi vahvan brändin asiakaskunnassa.
Pesupalvelu Hans Langh Oy on tuottanut puhdistuspalveluita merenkulun, teollisuuden ja rakennusalan toimijoille jo vuodesta 1973 alkaen luoden uusia puhdistusmenetelmiä asiakkaiden tarpeisiin. Yrityksessä on tällä hetkellä 40 vakituista työntekijää sekä parhaimmillaan noin 20 henkilöä vuokratyövoimana. ”Asiakastyytyväisyys on hyvä ja asiakaspalautteet huippuluokkaa”, kertoo toimitusjohtaja Linda Langh. ” Olemme onnistuneet vuosien varrella rakentamaan vahvan Hans Langh -brändin, joka takaa erinomaisen asiakaspalvelun ja työn tekemisen laadun. Kun meidän automme ajaa pihaan, asiakas voi olla rauhallisin mielin, kun tietää, että asiat hoidetaan vankalla ammattitaidolla” hän jatkaa.
Jatka lukemista ”Tee tulosta erottuvalla asiakaspalvelulla! 2/2 Case Pesupalvelu Hans Langh Oy”
Tulevaisuuden tarvittavista työelämäntaidoista myös johtaminen puhututtaa mediaa ja tutkimuksia. Peräänkuulutetaan uuden otteen ottamista johtamiseen, nykyinen malli kun ei tutkimusten mukaan ole 100 vuodessa juurikaan muuttunut. Johtaminen on siten jäänyt – yllätys, yllätys! – ajastaan jälkeen. Näin kertoo Talouselämä -lehdessä ollut artikkeli maaliskuussa 2019 Vincit Oy:n toimitusjohtajan Mikko Kuitusen sanoin. Tässä parhaat palat artikkelista höystettyinä omilla ajatuksilla johtamisesta.
Jatka lukemista ”Pois, huono johtaminen, tule hyvä johtaminen! Kuro kallis johtamisvaje umpeen”
Hyvät vuorovaikutustaidot ovat yksi keskeinen taitolaji ihmisen elämässä, olimme me sitten kotona, työpaikalla, harrastuksissa, hoitamassa juoksevia asioita, kaupassa, ravintolassa, junassa tai lääkärin vastaanotolla. Ihan missä tahansa tilanteessa, jossa kohdataan toinen ihminen. Se, miten me kulloinkin kohtaamme toisen ihmisen, on aina meidän oma päätöksemme.
Lähtökohtana ovat aina
omat arvomme, asenteemme ja uskomuksemme.
Oma tapamme ajatella ja tarkastella maailmaa.
Kaikkeen vuorovaikutukseen vaikuttaa aina myös tilanne, eli mitä kulloinkin tapahtuu. Hyvä tilannetaju onkin siksi tärkeä osa hyvää vuorovaikutusta.
Vuorovaikutustaidot ja tilannetaju yhdessä määräävät pitkälti sen, miten kukin vuorovaikutustilanne etenee ja sujuu.
