Kuro työn tekemisen tuottavuusvaje umpeen!

Tuottavuus yhdistetään usein vain tuotantoon. Tosiasia on, että tuottavuutta voidaan mitata yrityksen kaikissa muissakin toiminnoissa. Joskus tuottavuuteen on kuitenkin vaikea päästä konkreettisesti käsiksi ja silloin kannattaakin ajatella asiaa käänteisesti, eli: mikä nakertaa työn tekemisen tuottavuutta? Me kutsumme näitä tekijöitä työn tekemisen tuottavuuden Nakertajiksi™, jotka kyllä valtaavat kaikki mahdolliset kolot, kun niille antaa siihen mahdollisuuden.  Nakertaja™ muodostaa ja määrittelee käytännössä, kuinka suuri tuottavuusvaje yrityksessä kulloinkin on.

Jatka lukemista ”Kuro työn tekemisen tuottavuusvaje umpeen!”

Johdatko prosesseja vai systeemiä?

Moni organisaatio ilmoittaa olevansa prosessiorganisaatio. Siksi Suomi onkin oikea ”prosessien luvattu maa”: Yritykset ovat kuvanneet toimintansa lineaarisina prosesseina, eli vaihe vaiheelta etenevänä toimintaketjuna, janana. Lineaarisen tarkastelun haasteena on, että se soveltuu todellisuudessa parhaiten vain tuotantoon tai projektien hallintaan. Kun siirrytään asiantuntija- tai palvelualoille, lineaariset prosessit muuttuvat nopeasti lyhyiksi ja parhaimmillaan vain toimintokuvauksiksi. Siksi monen palvelualan yrityksen voi olla käytännössä vaikeaa kuvata omaa toimintaansa.

Miten siis on, johdatko prosesseja vai systeemiä?  

Jatka lukemista ”Johdatko prosesseja vai systeemiä?”

Nujerra työn tekemisen tuottavuuden Nakertajat!

Usein työn tuottavuutta voi olla vaikeaa mitata. Tällöin on vaikeaa päästä asioihin käsiksi konkreettisesti, eikä silloin voida myöskään kehittää toimintaa. Asiat jäävät ilmaan, kun ei oikein tiedä, mitä tehdä. Siksi kannattaa asiaa miettiä toisin päin: elikysyä, mikä vie meitä pois työn tekemisen tuottavuudesta? Näin päästään kiinni Nakertajiin™, jotka turhaan syövät työn tekemisen tuottavuutta.

Tuntuuko siis tutulta:

  • palaverikäytännöt eivät tuota toivottua tulosta,
  • asioita ei viedä käytännössä loppuun,
  • aikaa kuluu työpäivän mittaan epäoleellisuuksiin,
  • tuntuu, ettei oikein mitään saada aikaiseksi,
  • myynti ei vedä,
  • toimintaa ei suunnitella riittävällä tarkkuudella,
  • tekemättömien töiden ja projektien annetaan roikkua ilmassa,
  • odotetaan ja toivotaan asiakkaiden yhteydenottoa ja tilauksia yms.

Jos vastasit yhteenkin kohtaan ”Kyllä”,  olet törmännyt yrityksessäsi työn tuottavuuden Nakertajaan™. Juuri siihen, mikä pikkuhiljaa nakertaa ja syö palan kerrallaan mm. yrityksen tuloksentekokykyä, työn tekemisen  tuottavuutta, työilmapiiriä, hyvää johtamista, myyntitulosta, asiakastyytyväisyyttä tai toiminnan sujuvuutta?

Jatka lukemista ”Nujerra työn tekemisen tuottavuuden Nakertajat!”

Pois, huono johtaminen, tule hyvä johtaminen! Kuro kallis johtamisvaje umpeen

Tulevaisuuden tarvittavista työelämäntaidoista myös johtaminen puhututtaa mediaa ja tutkimuksia. Peräänkuulutetaan uuden otteen ottamista johtamiseen, nykyinen malli kun ei tutkimusten mukaan ole 100 vuodessa juurikaan muuttunut. Johtaminen on siten jäänyt – yllätys, yllätys! – ajastaan jälkeen. Näin kertoo Talouselämä -lehdessä ollut artikkeli maaliskuussa 2019 Vincit Oy:n toimitusjohtajan Mikko Kuitusen sanoin. Tässä parhaat palat artikkelista höystettyinä omilla ajatuksilla johtamisesta.

Jatka lukemista ”Pois, huono johtaminen, tule hyvä johtaminen! Kuro kallis johtamisvaje umpeen”

Painiiko yrityksesi kehittämistyö tai muu tekeminen 3H -hidasteiden sarjassa?

Milloin oikein on oikea aika tehdä kehittämistyötä yrityksessä? Ei milloinkaan. Oikeaa aikaa ei yksinkertaisesti ole. On vain muita priorisoituja asioita, jotka menevät usein kehittämisen edelle.

Sitku- ja mutku -ajattelu ovat voimissaan. Kehittämistyössä vallitsee usein kehittämisen dilemma: tiedetään, että kehittämisellä saavutetaan paljon hyötyjä, ja silti muut asiat painavat päälle paljon tärkeämpinä. Kun nimenomaan tehdyllä kehittämistyöllä säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa sekä tehdään paljon tuottavammin asioita. Kalliiksi kehittämistyö muuttuu silloin, kun ei saada tehtyä ajoissa sitä, mitä kulloinkin pitää, että asioissa voidaan edetä suunnitelmien mukaan.

Jatka lukemista ”Painiiko yrityksesi kehittämistyö tai muu tekeminen 3H -hidasteiden sarjassa?”

10 keinoa lisätä virtausta toimintaan

Maailma on rakennettu virtaukselle. Jo Antiikin Kreikassa verta nimitettiin Elämän virraksi, joka meissä kaikissa on. Mitä vapaammin tämä virtaus toimii, sitä paremmin voimme. Vapaa virtaus on siten elinehto kaikelle elävälle. Luonnossa virtaus näkyy vehreänä kukoistuksena ja runsaina satoina. Vesistöissä taas jatkuvana ja soljuvana veden virtana. Eläinkunnassa virtaus auttaa eri lajeja pysymään voimissaan. Heti, kun virtaan tulee kapeikkoja tai virtausta hidastavia esteitä, alkaa esiintyä oireilua. Syntyy jonkin asteinen epätasapaino: jotakin virtaa liikaa, liian vähän tai virtaus pysähtyy pahimmillaan kokonaan. Seuraukset ovat sen mukaisia: ihminen sairastuu, luonto kuivuu tai kastuu liikaa ja sato kärsii. Vesistöt tulvivat tai ehtyvät. Eläinkanta häviää tai voimistuu liikaa.

Luonnon lainalaisuudet ja virtaus toimivat siten kaikkialla. Myös yritystoiminnassa.  Miten hyvin toimintasi siis virtaa yrityksessäsi?

Jatka lukemista ”10 keinoa lisätä virtausta toimintaan”

Onnistu muutoksessa pienten askelten taktiikalla

”Meidän on tehtävä muutos” on monessa yrityksessä se pelätyin ja hirvein lause, minkä esimies voi suustaan päästää. Ensireaktio on usein valtava hämmennys: Mikä muutos? Mitä ihmettä nyt taas aiotaan muuttaa? Miksi? Miten? Milloin? Paljonko se maksaa? Viekö se työpaikat? Olenko huono työntekijä, jos joudun muuttamaan toimintatapaani? Apua, mitä uutta mun nyt täytyy opetella? Lauseen ja hämmennyksen seurauksena joku juoksee pakoon (henkisesti) kauhuissaan, toinen häipyy saikulle ja kolmas kiipeää heti barrikadeille puolustamaan ”vanhaa ja hyvää”. Alkaa hirmuinen sekasorto ja ”muutos” uhkaa jäädä kerta heitolla sen alle. Ja esimies on tästä kaikesta yhtä hämmennyksissään kuin muutkin: ”Minähän vain sanoin sanan muutos…” Jatka lukemista ”Onnistu muutoksessa pienten askelten taktiikalla”