Näin pääset sanahelinästä ja korulauseista kiinni käytännön tekemiseen!

Arvolupaus. Asiakaslupaus. Brändilupaus. Johtamislupaus. Laatulupaus. Tiimilupaus. Ympäristölupaus. Pidän näiden sanojen soinnusta. Ne kuulostavat hyviltä. Ne lupaavat jotakin hyvää. Niiden äärelle on hyvä ja houkuttelevaa kokoontua. Ne yhdistävät tiimin jäseniä toisiinsa. Niistä voi ylpeydellä myös kertoa muille. 

Erityisesti silloin, kun lupaukset pitävät ja niillä on todellista sisältöä ja ne näkyvät konkreettisena toimintana yrityksen arjessa. Vaan pitävätkö lupaukset sittenkään?

Tässä blogissa haluan tuoda esiin niitä asioita, joiden avulla yritys saa nopeasti uutta potkua toimintaan, parempaa ketteryyttä ja työn tekemisen tuottavuutta sekä tuloksentekokykyä. Kun asiat ovat kunnossa, se näkyy nopeasti tekemisessä ja lopputuloksessa. Kun taas ei, moni yritys haaskaa aivan turhaan niin aikaa ja rahaa kuin muitakin resursseja.

Jatka lukemista ”Näin pääset sanahelinästä ja korulauseista kiinni käytännön tekemiseen!”

Ole uskottava puhelimessa

Kaikista viestintäkeinoista huolimatta, puhelinviestintä on edelleen ajankohtaista. Sen merkitys kasvaa erityisesti silloin, kun asioita hoidetaan, esitellään tai myydään puhelimessa.

Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka on tottunut lähettämään tekstiviestejä tai käyttämään pikaviestintäkanavia, jolloin puhumisen merkitys ja taito on vähentynyt. Tämä näkyy ihmisten kohdatessa tavassa puhua, käyttää sanoja ja ääntään..

Puhelinmyynnin haasteet
Puhelinmyynti on monelle vaikea paikka. Varsinkin uudelle asiakkaalle soittaminen (ns. ”kylmä soitto”) on monelle suuri ja tuskallinen kynnys. Puhelujen soittaminen ilman todellista aihetta tai tapaa, alkaa kasvattaa puhelinkammoa.

Puhelinmyynnissä ja neuvotteluissa kuva puuttuu, joten äänen ja puhumisen merkitys kasvaa. Tämä asettaa monille uusia haasteita omaan viestintään.

Jatka lukemista ”Ole uskottava puhelimessa”

Vapauta huippumyyjä itsessäsi!

Myynti on taitoja, jotka jokainen voi oppia

Mielenkiintoista on, että huippumyyjä pystyy tekemään myyntiä jopa 400 % enemmän kuin hyvää tulosta tekevä kollegansa, samoilla tuotteilla vastaavissa asiakasryhmistä. Mistä tämä voi johtua, kun kaikki kuitenkin ovat ammattilaisia ja kokeneita?

Myyntiin liittyy paljon rajoittavia ja vääränlaisia tarinoita, uskomuksia ja asenteita, jotka ovat usein negatiivisia. Ne perustuvat yleensä sekä asiakkaiden että myös myyjän omiin asiakaskokemuksiin. Kysymys onkin, onko huippumyynti synnynnäinen lahja vai opittu taito? Mieti, kumpaan sinun kannattaa uskoa?

Jatka lukemista ”Vapauta huippumyyjä itsessäsi!”

5 tekijää, joilla rakennat parempaa sosiaalisen rohkeuden kulttuuria yritykseesi

Antiikin filosofin Aristoteleen sanoin:

Rohkeus on hyveistä suurin, koska ilman sitä ei voi harjoittaa muita hyveitä.”

Luin mielenkiintoisen jutun sosiaalisesta rohkeudesta. Jutussa haastateltiin Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasta. Sosiaalinen rohkeus on osa Työterveyslaitoksen   Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimusta.

Hakasen mukaan sosiaalinen rohkeus on mm.

  • usein tilannelähtöistä: tulee tunne, että on toimittava
  • aina itsestään lähtöistä, ei velvoite
  • aktiivista tekemistä
  • riskin ottamista, vaikka se voi vaikuttaa omaan asemaan tai tulevaisuuteen
  • kokeilua ja testaamista epäonnistumisen uhallakin
  • epäkohtiin esiin tuomista ja niihin tarttumista
  • hyvän työelämän ainesosa
Jatka lukemista ”5 tekijää, joilla rakennat parempaa sosiaalisen rohkeuden kulttuuria yritykseesi”

Kannattaa ajatella, miten kannattaa ajatella

Intiaani istui poikansa kanssa nuotiolla. Intiaani sanoi: ”Sisälläni haukkuu kaksi koiraa. Toinen haukkuu hyviä asioita ja toinen ikäviä.” Poika kysyi uteliaana: ”Kumpi koirista voittaa?” Intiaani vastasi: ”Se, jota ajattelen.”

On tutkittu, että meidän oma ajattelumme luo pohjan kulloinkin saavutetuille tuloksille. Jos tulos ei ole toivotun mukainen, on meidän ajateltava toisin.  Voidaksemme taas ajatella toisin, on meidän tunnistettava oma, alkuperäinen ajatuksemme. Kun siis ajattelemme, ajatuksemme luovat aina myös tietyn tunnetilan mieleemme. Tämä tunnetila vaikuttaa suoraan siihen, miten teemme asioita ja miten puhumme asioista. Tekemisemme ja puheemme taas vaikuttavat suoraan siihen, minkälaisen lopputuloksen me kulloinkin saavutamme. Siksi lause: ”Olet, mitä ajattelet.” on niin totta!

Jatka lukemista ”Kannattaa ajatella, miten kannattaa ajatella”
Miltä maistuisi vanha kunnon Back-to-Basics?

Miltä maistuisi vanha kunnon Back-to-Basics omassa yritystoiminnassasi?

Ismit. Opit. Teesit. Aatteet. Ilmiöt. Suuntaukset. Säännöt. Vaatimukset. Standardit. Laatu. Lean. Vastuullisuus. Prosessit. Ja mitä näitä nyt on. Liike- ja yritysmaailma on täynnä erilaisia ismejä ja oppeja. Myös virallisia ja epävirallisia vaatimuksia. Milloin pitää tehdä mitenkin ja milloin taas aivan toisin. Juuri, kun olet saanut yhden jutun päätökseen, pitääkin tarttua jo seuraavaan ilmiöön.

Kun juokset vain eri ilmiöiden ja suuntausten perässä oppiaksesi tekemään yritystoimintaa ”oikein”, ”ajan hengessä” ja vielä ”fiksujen tapaan”, voit joutua hakoteillä. Kun sen sijaan etsit hyviä työkaluja ja käytännön keinoja oman yrityksesi tuottavampaan ja tuloksellisempaan toimintaan, olet jo päässyt harhapoluilta ja sinne-tänne -poukkoilulta paljon paremmalle, jatkuvan kehittämisen polulle. Usein tähän auttaa yksinkertainen keino: palaa yritystoiminnan perusasioihin. Sieltä se tarvittava vipuvoima yleensä löytyy.

Jatka lukemista ”Miltä maistuisi vanha kunnon Back-to-Basics omassa yritystoiminnassasi?”

Myynnillinen tuotteistaminen auttaa ostajaa ostamaan ja myyjää myymään

”Päätin kokeilla myynti-ilmoitusta alan lehdessä. Eipä alkaneet puhelimet soida ja tilauksia sadella, vaikka ilmoitus oli hyvä. Tiesinhän minä, että ilmoittelu on turhaa rahan haaskausta! Tulihan sekin taas todistettua.”

”Pääsin kertomaan palvelustamme uudelle asiakkaalle. Puoli tuntia tiukkaa Powepoint -esitystä erinomaisesta palvelustamme. Päätteeksi eivät kyselleet mitään, kiittelivät vaan ja lupasivat palata asiaan. Mitään ei ole kuulunut jälkeenpäin.”

”Mä en kyllä ymmärrä. Vaikka mä kuinka selitän asioita, mikseivät asiakkaat osaa ostaa?”

Missä siis on mitä ilmeisimmin vika?

Asiakkaan tarpeet ja myyjän tarjonta eivät kohtaa. Myyjä kertoo kyllä sujuvasti tuotteesta tai palvelusta: on nopea, tehokas ja kaikki tarvittavat tekniset yksityiskohdat paikallaan. Viimeisintä teknologiaa. Varaosia löytyy. Toimitus viikossa. Myyjä ei kuitenkaan kerro riittävästi siitä, mitä asiakkaan ongelmaa myyjä on ratkaisemassa tai mitä hyötyä asiakas ratkaisusta käytännössä saa. Ei siitä, miten ratkaisu vastaa asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin tai helpottaa tämän elämää. Säästää asiakkaan aikaa, vaivaa ja myös rahaa. Parantaa asiakkaan kykyä palvella omia asiakkaitaan paremmin, lisää työn tuottavuutta ja jättää loppupeleissä viivan alle paljon enemmän plussaa.

Jatka lukemista ”Myynnillinen tuotteistaminen auttaa ostajaa ostamaan ja myyjää myymään”

Paranna nopeasti ja helposti arjen sujuvuutta, työn tekemisen tuottavuutta ja tulosta täsmäkielen avulla!

Istu ja pala – nyt tulee tärkeää asiaa!
Monet yritykset kärvistelevät, kun työt eivät suju, tekeminen tökkii, asiat eivät etene tai ne roikkuvat edelleen avoimina. Syitä voi toki olla useitakin, yksi on kuitenkin oman kokemukseni mukaan ylitse muiden: yrityksissä puhutaan liikaa pörhökieltä! Kun pitäisi puhua ja sopia asioista täsmäkielellä.

Jatka lukemista Paranna nopeasti ja helposti arjen sujuvuutta, työn tekemisen tuottavuutta ja tulosta täsmäkielen avulla!

Ketterä liiketoiminnan suunnittelu luo suuntaa toimintaan ja selkeyttä tekemiseen

”Ei polku tää vie mihinkään, nyt sen nään…”, lauloi Neon 2 aikanaan. Minkälainen on yrityksesi polku juuri nyt? Viekö se johonkin? Varmasti. Entä viekö se sinne, mihin oikeasti toivot ja mitä tavoittelet? Siinäpä onkin tärkeä kysymys! Oikean polun löytäminen yritystoiminnassa on tärkeää, varsinkin silloin, kun ympärillä kuohuaa ja myrskyää.

Tämän blogikirjoituksen luettuasi tiedät,

  • mistä ketterä liiketoiminnan suunnittelu koostuu
  • mikä liiketoiminnan suunnittelussa on tärkeää ja
  • miten onnistut omassa liiketoiminnan suunnittelussasi
Jatka lukemista ”Ketterä liiketoiminnan suunnittelu luo suuntaa toimintaan ja selkeyttä tekemiseen”

Tutkittu juttu: suomalaisen esimiestyön taso on keskiverto

SelinSelin® Esimiesprofiilini™ on maksuton pika-analyysi esimiestyön tilasta. Olemme nyt koonneet yhteenvedon vuosien 2017-2019 aikana saamiemme vastauksien pohjalta sekä oman valmennus- ja kehittämistyömme havainnoista. Yhteenveto kertoo hyvin niin esimiestyön vahvuuksista kuin kehittämiskohteistakin.

Olemme jakaneet esimiestyön kolmeen osaan:

1) asioiden johtaminen,
2) ihmisten johtamien ja
3) oman itsensä johtaminen.

Kaikki kolme osa-aluetta ovat hyvässä tasapainossa silloin, kun asiat sujuvat ja hommat pyörivät.

Jatka lukemista ”Tutkittu juttu: suomalaisen esimiestyön taso on keskiverto”

Kuro työn tekemisen tuottavuusvaje umpeen!

Tuottavuus yhdistetään usein vain tuotantoon. Tosiasia on, että tuottavuutta voidaan mitata yrityksen kaikissa muissakin toiminnoissa. Joskus tuottavuuteen on kuitenkin vaikea päästä konkreettisesti käsiksi ja silloin kannattaakin ajatella asiaa käänteisesti, eli: mikä nakertaa työn tekemisen tuottavuutta? Me kutsumme näitä tekijöitä työn tekemisen tuottavuuden Nakertajiksi™, jotka kyllä valtaavat kaikki mahdolliset kolot, kun niille antaa siihen mahdollisuuden.  Nakertaja™ muodostaa ja määrittelee käytännössä, kuinka suuri tuottavuusvaje yrityksessä kulloinkin on.

Jatka lukemista ”Kuro työn tekemisen tuottavuusvaje umpeen!”

Johdatko prosesseja vai systeemiä?

Moni organisaatio ilmoittaa olevansa prosessiorganisaatio. Siksi Suomi onkin oikea ”prosessien luvattu maa”: Yritykset ovat kuvanneet toimintansa lineaarisina prosesseina, eli vaihe vaiheelta etenevänä toimintaketjuna, janana. Lineaarisen tarkastelun haasteena on, että se soveltuu todellisuudessa parhaiten vain tuotantoon tai projektien hallintaan. Kun siirrytään asiantuntija- tai palvelualoille, lineaariset prosessit muuttuvat nopeasti lyhyiksi ja parhaimmillaan vain toimintokuvauksiksi. Siksi monen palvelualan yrityksen voi olla käytännössä vaikeaa kuvata omaa toimintaansa.

Miten siis on, johdatko prosesseja vai systeemiä?  

Jatka lukemista ”Johdatko prosesseja vai systeemiä?”