Intiaani istui poikansa kanssa nuotiolla. Intiaani sanoi: ”Sisälläni haukkuu kaksi koiraa. Toinen haukkuu hyviä asioita ja toinen ikäviä.” Poika kysyi uteliaana: ”Kumpi koirista voittaa?” Intiaani vastasi: ”Se, jota ajattelen.”
On tutkittu, että meidän oma ajattelumme luo pohjan kulloinkin saavutetuille tuloksille. Jos tulos ei ole toivotun mukainen, on meidän ajateltava toisin. Voidaksemme taas ajatella toisin, on meidän tunnistettava oma, alkuperäinen ajatuksemme. Kun siis ajattelemme, ajatuksemme luovat aina myös tietyn tunnetilan mieleemme. Tämä tunnetila vaikuttaa suoraan siihen, miten teemme asioita ja miten puhumme asioista. Tekemisemme ja puheemme taas vaikuttavat suoraan siihen, minkälaisen lopputuloksen me kulloinkin saavutamme. Siksi lause: ”Olet, mitä ajattelet.” on niin totta!
Ajatukset voivat kannustaa tai rajoittaa meitä
Suomalaisittain ajateltuna haasteeksi muodostuvat usein sanonnat, kuten ”Pessimisti ei pety”, ”Sitä saa, mitä tilaa”, ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa” tai ”Vahingonilo se paras ilo”. Niinpä niin. On helpompaa ajatella asioista kielteisesti kuin myönteisesti. Kun joukkoon sattuu henkilö, joka ei valita, nurise tai muuten ole tyytymätön, on hän muiden mielestä usein kuin maahan eksynyt avaruusolio. Vastaavasti, kun inspiroivasta valmennuksesta palautunut kollega kertoo innostuneesti valmennuksessa saamistaan uusista ideoista ja ajatuksista, se on kuin ajatusten ”crash landing”: ”Kyllä se viikossa siitä rauhoittuu”.
Ajatuksen voima on siten valtava! Kannattaa ajatella, miten kannattaa ajatella.
Pureudutaanpa vähän tarkemmin tähän meissä kaikissa olevaan ajattelun ”mekanismiin”. Asia voidaan esittää vertauskuvallisesti jäävuorena. Suurin osa jäävuoresta on veden pinnan alla muiden näkymättömissä. Omat ajatuksesi ja niistä muodostuvat tunteesi ovat sisäistä puhettasi ja tapaasi tarkastella maailmaa. Kun ajattelet, kytket ajatukseen aina myös jonkin tunnetilan. Tunnetilasi voi olla myönteinen, kielteinen tai neutraali. Näin muodostuu asenteesi, eli miten suhtaudut asiaan, tilanteeseen tai toiseen ihmiseen. Ennen kaikkea myös, miten suhtaudut itseesi, osaamiseesi ja omiin kykyihisi.
Ennen mainitun perusteella vain murto-osa, eli pinnalla näkyvä jäävuoren huippu, on ulkoista ja myös muille näkyvää toimintaa, tekemistä ja puhetta. Samalla meistä näkyy muille usein paljon vähemmän, mitä todellisuudessa olemme tai ajatuksiltamme edustamme.
Kuva: Jäävuori. Sisäisessä maailmassa ajatus + tunne = asenne. Ulkoisessa maailmassa tämä näkyy tavassasi toimia, puhua ja käsitellä asioita.
Ajattelu on aina oma päätöksesi
Kannattaa muistaa, että se, miten kulloinkin ajattelet, on aina oma päätöksesi. Kannattaa siis ajatella hyvin! Voit siten valita hyvän ja kannustavan ajatuksen – tai vaihtoehtoisesti kielteisen ja rajoittavan ajatuksen. Kumpaakohan ajatusmallia sinun kannattaa suosia? Mietitäänpä asiaa parin käytännön esimerkin valossa:
Eräässä videossa kerrottiin, että toimittajat olivat Olympialaisissa kysyneet jokaiselta haastattelemaltaan huippu-urheilijalta saman kysymyksen ennen tai jälkeen kisan: ”Jännittääkö/Jännittikö sinua?” Jokainen huippu-urheilija taas puolestaan antoi kysymykseen saman vastauksen: ”Ei jännitä /Ei jännittänyt, olen/olin innoissani ja virittäytynyt!” Mikähän kysymyksessä ja vastauksessa on erona?
Toinen esimerkki: Erääseen yritykseen tuli uusi johtaja. Tutustuessaan yrityksen henkilöstöön ja toimintaan, hän käveli erään huoneen ohi, jonka ovi oli auki. Huoneessa istui mies työpöytänsä ääressä jalat pöydällä tuijottaen ulos ikkunasta. Joka kerta, kun johtaja käveli ohi, hän näki saman ilmiön. Lopulta hän kysyi eräältä työntekijältään, että mistä oikein on kyse ja miksei kyseinen mies tunnu tekevän mitään. Työntekijä vastasi: ”Hän on se tuotekehityksen kaveri, jonka ideasta meillä on huipputuotteet, jotka menevät kuin kuumille kiville.” Tähän johtaja: ”No, hyvänen aika, peskää nyt edes sen huoneen ikkuna!”
Miten siis huomaat ajattelevasi eri tilanteissa?
Mitä jos myyjänä ajattelet ennen asiakaskäyntiä: ”ei tuo asiakas varmaan mitään osta”, minkälainen tunnetila sinulle ajatuksesta syntyy? Turhautunut? Lannistunut? Ärtynyt? No, entä sitten oma toimintasi tällaisessa tunnetilassa? Vedätkö asiakaspalaverin vain rutiinilla läpi? Et ehkä tee tarvekartoitusta niin perusteellisesti kuin normaalisti? Etsitkö kenties tiedostamattasi koko ajan merkkejä siitä, ettei asiakas aio ostaa?
Entä, mikä onkaan sitten lopputulos? Asiakas ei todennäköisesti osta, aivan kuten ydinajatuksesi oli alun perin? Eli oma ajatuksesi loi tässä tapauksessa pohjan ei-toivotulle lopputulokselle, jota vahvistit omalla asenteellasi ja toiminnallasi.
Mitä jos esihenkilönä ajattelet muutostilanteessa: ”Ei tämä kuitenkaan onnistu!”, ”Ei tuo porukka pysty sitä tekemään” tai ”Mitä hyötyä tuostakin nyt muka olisi?” Ei taida olla oikein innostunut olotila, ei sinulla eikä joukkueellasikaan. Eipä taida paljon myös tapahtuakaan – puhumattakaan lopputuloksesta, joka lienee jotain alkuperäisten ajatusten kaltaista?
Entäpä, jos ajattelet itsestäsi, ettet pysty johonkin tai sinusta ei ole tekemään jotain? ”Mulla ei ole matikkapäätä/lauluääntä/kielipäätä”, ”Enhän minä nyt tässä iässä enää voi…”tai ”Minä en ole hyvä pyytämään kauppaa”, ”En minä osaa johtaa ihmisiä” tms. Mikä on usein lopputulos?
Entäpä, jos vaihtaisit ajatusta tai näkökulmaa asiaan?
– Mitä, jos ajattelisitkin asiaa toisin? Miten asia tai tilanne muuttuisi, jos esittäisit itsellesi kysymyksen: ”Miten minun kannattaa tästä ajatella?”
Mitä löydät tällöin esimerkiksi aiemmasta toimittajaesimerkistä? Toimittajat ajattelivat selkeästi eri tavalla kuin huippu-urheilijat. Toimittajat kuvittelivat urheilijoiden hermoilevan ja jännittävän ennen suoritusta, kun taas urheilijat kokivat innostuneisuutta odottaessaan kisan alkua. Huippu-urheilijoiden tunnetila oli siis myönteisempi kuin toimittajien. He olivat löytäneet asiaan erilaisen näkökulman.
Entäpä sitten uusi johtaja, joka ensin luuli aivan jotakin muuta työntekijästään? Kunnes ymmärsi, kuinka tärkeää tuotekehitystyötä tämä teki. Vain eri tavalla, mihin johtaja oli tottunut.
Kumpikohan näistä ajatuksista ja näkökulmista luo mielestäsi enemmän mahdollisuuksia käytännön tekemiseen ja onnistumiseen? Kumpikohan näkökulma vie paremmin eteenpäin?
Entäpä, jos kääntäisitkin äsken mainitut myynnin ja esihenkilötyön ajatukset mahdollisuuksiksi? Esimerkiksi:
”Mitenkähän minä voin tänään auttaa asiakasta?”
”Minkälaisia uusia ratkaisuja voimme tänään löytää yhdessä asiakkaan kanssa?”
”Kokeillaan, niin nähdään, miten onnistuu …”
”No, nytpä porukka saisi sellaista haastetta, mitä ovat jo pitkään toivoneet …”
”Tästä voisi ehkä olla se hyöty, että asiat sujuvat jatkossa tuottavammin…”
Entä sitten omat kykysi ja osaamisesi? Mitä ajatuksia seuraavat lauseet herättävät sinussa?
”Loistavaa, voin oppia taas jotakin uutta!”
”Minä en osaa – vielä. Kun harjoittelen lisää, tulen paremmaksi.”
Ajatuksen ja näkökulman vaihtaminen muuttaa aina myös tunnetilaasi!
Miten koet tunnetilasi nyt? Vähintään neutraaliksi? Kenties uteliaaksi? Valmis kokeilemaan? No, miten tämä tunnetila vaikuttaa tekemiseesi? Ehkä valmistaudut tekemiseen paremmin? Teet kenties asian juuri niin kuin on sovittu, että saat käsityksen asiasta? Ehkäpä luot siihen jo jotakin omaa saadaksesi sen toimimaan vielä paremmin?
Mikähän mahtaa tässä kohtaa olla lopputulos? Varmasti erilainen kuin jos olisit ajatellut ja toiminut niin kuin ennen? Kenties parempi ja voit tunnistaa jo hyötyjäkin? Ehkäpä voit kokeilla jo seuraavaakin muutosta?
Tee vielä yksi testi: Mitä ajattelet tästä blogikirjoituksesta? Turha? Mitäänsanomaton? Potaskaa? Vai kenties mielenkiintoinen? Ajatuksia herättävä? Kokeilemisen arvoinen?
Miten aiot siis ajatella jatkossa?
Mitä ja miten haluat ajatella eri asioista, tilanteista ja ihmisistä on aina päätös ja yksinomaan sinun päätöksesi. – Mietipä siis, miten sinun kannattaa jatkossa ajatella eri tilanteissa!
Vihje mietittäväksesi:
1) Valitse yksi kielteiseltä tuntuva asia, ihminen, tehtävä tai tilanne (esim. raportin kirjoittaminen)
2) Mieti, mikä on ydinajatuksesi ja tunnetilasi asiaa kohtaan juuri nyt. Mikä on se pohjimmainen ajatus, mikä mielessäsi on juuri nyt? (esim. Harmittaa, mulla olisi parempaakin tekemistä, kuin kirjoittaa raporttia!)
3) Kysy itseltäsi: Miten minun kannattaa tästä/hänestä ajatella?
4) Anna mielesi vastata kysymykseen (esim. Hei, raportti antaa mulle mahdollisuuden vaikuttaa asioihin töissä!)
5) Tunnista uusi ajatus ja tunnetila (esim. Muut pitävät raporttia tärkeänä, koska siinä on juuri mun näkemykset ja ideat asian toteuttamiseksi. Tosi innostavaa!)
6) Vahvista uutta ajatusta ja tunnetilaa aina, kun teet asiaa tai kohtaat tilanteen. (No niin, nyt hyödynnän taas vaikutusmahdollisuuttani! Ei kun raportin kimppuun – tämä on innostavaa!)
Sitten voit ottaa seuraavan asian käsittelyyn saman mallin mukaan. Muista edetä pienten askelten taktiikalla. Myös ajattelun suhteen. Harjoittele ahkerasti myös ajattelemista.
Mistä ajatuksesta aiot siis aloittaa?
Kun haluat jatkaa pohdiskelua aiheesta, ota meihin yhteyttä! Ajattelun kehittäminen on yksi osa vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen sparrauksiamme ja työpajojamme. Kurkkaa myös nettisivuillemme os. www.selinselin.fi. Sieltä löydät lisätietoa muista palveluistamme.
Soita, tekstaile tai meiaa!
Erica Selin
p. 040 0592 918
etunimi.sukunimi@selinselin.fi
2 vastausta artikkeliin “Kannattaa ajatella, miten kannattaa ajatella”